Minulla oli lapsena ihana pehmolelu. Se oli keltainen ja joustofroteesta tehty. Sillä oli pömpöttävä maha ja hassu napa. Sisällä siinä oli pehmusteena superlonia. Sanoin sitä Napataataksi. Taatalle kävi huonosti kun pikkuveli otti sen päiväkotiin mukaan jossa siltä revittiin napa irti. Sen koommin en sitä nähnyt, mutta Napataatta on jäänyt vahvasti mieleeni. Yhtään kuvaa siitä ei taida olla ja tämä yritelmäni luoda uudelleen Napataatta perustuu vain muistikuviini. Nyt lapset saavat samanlaisen. Saavat itse keksiä sille nimen ja tykästyä siihen tai olla tykkäämättä. Kuinka vain.
Joustofroteeta en löytänyt mutta Eurokankaasta tämmöisen palan kangasta joka on väriltänsä oikea. En oikein tiedä mitä kangasta tämä edes on. Kangas on paksua ja hieman joustavaa ja takapuolella siinä on nukka.
Onpa veikeän näköinen :) Ihana tämä sinun uusi blogitausta, muutenkin tänne on tullut vaikka mitä ihanaa sitten viime käynnin! Nuo tekemäsi seinämaalauksetkin aivan UPEITA! :) Pitääpä laittaa muistiin jos tekee blogitaustaa mieli, en nimittäin ole löytänyt mieleistä, tai sitten se jo löytyy jostain seuraamastani blogista.
VastaaPoistaaivan ihastuttava otus <3 Voikun ite osais suunnitella jotain kivoja ukkeleita ja otuksia, vaan ku ei onnistu.
VastaaPoistaLapset tykkäis omanlaisista otuksista.
Tykkään taustastasi=)
VastaaPoistaVoi kuinka sympaattinen napataatta!!!!
VastaaPoistaKerrassaan symppis :)
VastaaPoistaihana :)
VastaaPoistaSe on ihan selvästi Herra Hyvämieli! Minkä nimen lapset keksivät?
VastaaPoistaMää ainaskin tykästyin - jotenkin niin hellyttävä olento :)
VastaaPoistaIhana tyyppi! Persoonallinen ja suloinen. :) Tuo lelujen teko on sitten koukuttavaa hommaa. Ainakin täällä on suunnitteilla yhtä sun toista. Saako tästä ´varastaa´ idean?
VastaaPoistaKiitos kaikille ♥
VastaaPoistaPoika oli vielä eilen hereillä kun ompelin taattaa mutta valmiina sitä ei nähnyt kuin aamulla. Nimeä eivät lapset sille vielä antaneet, ehkä se tulee ajan kanssa.
Lelujen teko on tosiaan koukuttavaa, ja ihanaa! Ideaa saa toki vapaasti lainata. Eihän se alkujaan ole minun ideani ollutkaan :)
Onpa kivan näköinen! Oikein lapsen kämmeneen sopiva :)
VastaaPoistaIhana!!! Minkä kokoinen tämä veijari on?
VastaaPoistaKiitos Kipru ja Riikka :)
VastaaPoistaPituutta kaverilla on ehkä n. 20cm
Tuollainen Jolly Dolly -merkkinen retrolelu löytyy 70-luvulta päivää blogista.
VastaaPoista