Anana sai minut innostumaan ja kokeilemaan. Kiitos ♥ Siellä kauniiden kuvien ja neulottujen myssyjen lumoissa ajattelin että minäkin haluan osata. Ja vielä kun oli linkki ohjeeseen ja kamerapussukasta jäänyttä lankaa niin oli aivan pakko yrittää.
Se oli perjantai-ilta ja olin menossa pojan kanssa teatteriin. Ajattelin että aloitan pikkuisen, no vielä kierros ja toinen.. Ehdimme onneksi kuitenkin ajoissa. Takaisin kun pääsimme niin heti oli pakko jatkaa niin kauan että lanka loppui. Ai että kun olin innoissani!! Miehen ilme oli vähintäänkin mielenkiintoinen kun herätin hänet klo 1.00 yöllä näyttääkseni hienoa saavutustani. Minä puolivalmis myssy päässä puikko törröttämässä toisen korvaläpän kohdalta ja silmät riemusta suurina, varmaan näky :D Ihana mies kun ymmärsi olla suuttumatta siitä että minulla oli "tärkeää" näytettävää. Totuuden nimissä käsiala on aika karua katseltavaa mutta kyllä myssyä voi käyttää ja se on aivan sopivakin.
Ja se onnistumisen riemu sai minut yrittämään lisää. Olin aiemmin ihaillut norjalaismyssyjä ja olihan meille yksi Annikan tekemä jo matkustanut ja yksi Helmiltä tilattu. Edellisestä rohkaistuneena uskaltauduin kokeilemaan yhden ja toisen ja kolmannenkin tekoa. Taidanpa tehdä vielä aikuisten kokoa itsellekin :D
Voi tätä riemua!
Vielä kun saisin käsialan pysymään tasaisena niin olisin varsin onnellinen.
